Kontula

Kaisa Komulainen, Jake Hakulinen ja Kari Hätälä kiertelivät 13 000 asukkaan Kontulassa ja keskustelivat katu- ja viher­alueiden hoidosta. Kontulan yhteistoimintaurakan tavoitteena oli saada yleiskuva asukkaiden tyytyväisyydestä ja toiveista alueen kehittämiseksi. Saatu palaute kertoi muun muassa puistojen tärkeydestä asukkaille.

Yhdessä asukkaiden kanssa

Uudenlaisessa urakkamallissa, yhteistoimintaurakassa, tehdään yhdessä – tilaaja, tuottaja ja alueen asukkaat. Projektin ta­voitteena on, että asiakas­tyytyväisyys ja viestintä paranisivat ja työn­teko sujuvoituisi. Kaiken avain on asukkaiden kuuleminen.

Kontulalaiset ja muut alueen ystävät ovat saaneet kuukausittain internet-paneelin kautta vastattavakseen alueen katujen ja viheralueiden hoitoa koskevia kysymyksiä. Myös muutamia asukasiltoja on järjestetty aiheen tiimoilta.

Nettipaneeliin alusta asti vastaillut Kari Hätälä on hyvä esimerkki aktiivisesta kaupunkilaisesta, joka haluaa parantaa ympäristöään. Hän ilmoittaa, jos huomaa rempallaan olevia asioita kotikulmillaan. Hätälän mielestä paneeliin osallistuminen on ollut hyvä tapa vaikuttaa.

– Aikaa toki täytyy hieman käyttää, mutta sekin hoituu sillä, että katselee vähän ympäristöään ja hoitaa asiat netissä silloin, kun itsellä on siihen sopiva hetki.

Staran projektipäällikkö Jake Hakulinen korostaa asukaslähtöisyyden tärkeyttä.

– Asukkaat ovat alueensa todellisia asiantuntijoita, sillä hehän siellä liikkuvat päivittäin. Tätä kokemuspohjaista tietoa tulee hyödyntää kehitystyössä.

Kontulan hankkeessa asukkailta kerättiin näkemyksiä alueen hoidosta, esimerkiksi pysäkkialueiden siisteydestä.

Asukasyhteistyö jatkuu ja kehittyy

Kyseessä on pilottikokeilu, joka päättyy kesällä 2016. Kaupungille kokeilu on antanut arvokasta oppia asukasyhteistyön toteuttamisesta.

Kontulassa paneeliin vastanneiden määrä on kuitenkin jäänyt sen verran alhaiseksi, että tuloksista ei voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tilastollinen merkitsevyys ei ole täyttynyt. Vastaavanlainen tiedonkeruu jatkuu kuitenkin varmasti, kuten myös muun tyyppinen asukasyhteistyö.

– Nettikyselyjä toteutetaan myös jatkossa, mutta mietimme vielä niiden toteutustapaa. Nyt suunnitteilla on karttasovellus, jossa asukkaat pääsevät siirtelemään esimerkiksi kukkaruukkuja, roskiksia ja penkkejä heille mieluisille paikoille, kertoo rakennusviraston ylläpitoinsinööri Kaisa Komulainen.

Miten talvihoito sujui?

Asukaspaneeli on vain yksi tapa kerätä palautetta asukkailta netin kautta. Se täydentää kaupungin palautejärjestelmää.

– Palautejärjestelmän kautta saamme kätevästi tiedon vaikkapa kaatuneesta liikennemerkistä. Nämä pienet ongelmat saamme korjattua varsin nopeasti tiedon saamisen jälkeen. Siinä ei ole paljon kiristämisen varaa.

Yksittäiset työt hoituvat jo varsin mallikkaasti, mutta haasteena on ison kuvan muodostaminen.

Pääasiassa 1960- ja 1970-luvuilla rakennettu Kontula on yksi Helsingin ja Suomen suurimpia lähiöitä. Korkeille taloille vastapainoa luovat väljät pihat ja suuret puistot. Suomen suurimman kattamattoman ostoskeskuksen kujilla riittää vilinää.

– Emme saa palautejärjestelmästä tietoa siitä, miten esimerkiksi talvihoito kokonaisuudessaan sujui asukkaiden mielestä tai ollaanko toisissa kaupunginosissa tyytyväisempiä työhön kuin toisissa. Tähän tarpeeseen tarvitaan kaupunginosakohtaista tiedonkeruuta.

Staran ja rakennusviraston yhteistyö on tiivistynyt tässä projektissa entisestään, sillä Kontulan yhteistoimintaurakassa alueen hoidon ja ylläpidon tavoitteet on määritelty yhdessä.

Kontulan sydän on Aino Tandefelt-Launilan suunnittelema ostoskeskus, joka valmistui vuonna 1967. Kaisa Komulaisen taustalla komeilee alueen maamerkki, keskusaukion pyöreä torni, jonka huipulla Kari Hätälä muisteli juhlineensa nelikymppisiään.